lauantai 17. huhtikuuta 2010

16. raskausviikko

Ns. normaali elämä viikko :P
Nyt olen ruvennut jo ainakin mielessäni kuvittelemaan ,että voisin ehkä tuntea kun pikkuinen liikkuu vatsassa mutta luulen ,että se on ainakin vielä kuvittelua. Ensi viikolla on neuvola ja ensimmäinen perhevalmennus kerta ,jonne miehenikin velvoitan mukaan ja sitten ekan kerran jälkeen voin päättää tarvitseeko hänen olla mukana.

Tosin jos totta puhutaan olisi ihan kiva jos mieheni asenne hommaan ei olisi; mitä siellä nyt muka on?! En tiedä miten muilla. Mutta periaatteessa siis jos nyt pois luetaan epätietoisuus siitä mitä ko. perhevalmennuksessa on ja onko se ihan oikeasti tarpeellista ja kiinnostavaa. Tai oikeastaan oletataan ,että siitä olisi vain hyötyä. Varsinkin kun kyseessä on kummankin esikoinen ja kokemus lasten käsittelystä on melko heikko.

Niin eli tulisi mukava tai ekstra mukava olo jos mies olisi ns. täysillä mukana. Vaikka ei aina olisi mukana mutta tieto edes siitä ,että hän on oikeasti pahoillaan ettei päässyt muutenkin kuin vain minun takiani. Vaan nimenomaan itsensä, eli tieto omasta halusta olla mukana.
Okei, asiat tulevat sitten luonnostaan niinkuin ovat vuosituhansia tulleet mutta silti... :) Ehkä vaadin tai toivon liikoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti